QR-koodit

Näiden QR-koodien takaa löytyvät kaikki blogin postaukset. Niitä voi hyödyntää opetuksessa yksi kerrallaan tai sitten ne voi sijoittaa esimerkiksi suunnistusradalle. 

Kettu

Kettuja esiintyy monissa paikoissa ympäri maailmaa ja ne pystyvät sopeutumaan ympäristöönsä varsin mutkattomasti. Pohjolan kettujen karvapeite on talvella hyvin paksu.

Talvisin ketut metsästävät eniten päivisin, sillä niillä ei ole kovin hyvä näkö. Lyhyet päivät tuovat siis lisähaastetta ruuanhankinnalle. Toisaalta ketuilla on erinomainen kuulo, joka auttaa niitä myös hämärässä ja siten selviämään talven yli.

Kettu metsästää.

Kettu Vulpes vulpes

Ulkonäkö ja koko: Turkki on punaruskea. Kuonossa, kaulassa, vatsassa 
ja hännänpäässä on valkoista, kun taas korvanpäät ja tassut ovat 
yleensä mustat.Koko vaihtelee paljon, mutta suomalaiset ketut painavat
 keskimäärin 5kg.

Elinympäristö ja ravinto: Kettuja esiintyy koko Euroopan ja Pohjois-
Amerikan lisäksi muun muassa Aasian pohjoisosissa. Kettu ei ole
tarkka elinympäristön eikä ruuan suhteen. Ne ovat kaikkiruokaisia ja
tulevat toimeen niin metsässä, niityllä, pelloilla kuin kaupungeissakin.

Muuta mielenkiintoista: City-kanien kannan vahvistumisen myötä kettuja
on alkanut näkyä jopa Helsingin ydinkeskustassa.

Totta vai tarua?

Videolla näkyy erilaisia eläimiä. Mikä tarinassa voisi olla totta? Entä mikä on tarua?

Kuhinaa hangen alla ja päällä

Lumi eristää lämpöä hyvin ja tarjoaa suojaa petoeläimiltä. Monet eläimet hyötyvät talven aikana kasautuneista korkeista hangista.

Lumihanki tarjoaa turvaa lämpöä pienille jyrsijöille. Kuvassa tunturisopuli.

Monet jyrsijät rakentavat nietoksiin tunneleita joita pitkin ne liikkuvat lämpimässä ja turvassa petojen katseilta.

Metso

Jotkut lintulajit kaivautuvat lumeen nukkumaan. Näihin lintuihin lukeutuvat mm. metsäkanalinnut, joihin yllä olevan kuvan metso lukeutuu. Lintu kaivautuu koskemattomaan hankeen noin metrin syvyyteen ja muodostaa sopivan syvyyden saavutettuaan kammion. Tätä kutsutaan lumikiepiksi.

Vaikka linnut ovatkin lumikiepissä suhteellisen turvassa pedoilta, pysyttelevät ne koko ajan valppaina. Lumikiepistä karkuun pyrähtävät linnut saattavatkin pelästyttää esimerkiksi pahaa-aavistamattoman retkeilijän, kun hangen pinnasta ei välttämättä huomaa, että sen alla on lintuparvi.

Lumikieppi pitää linnun lämpimänä.

Etenkin kevyeen pakkaslumeen jää helposti jälkiä ja talvella onkin helppo seurata millaisia eläimiä on ollut liikenteessä. 

Lisätietoa Ylen nettisivuilta: klikkaa tästä!

Hirvi

Kesäisin hirvet saattavat vaeltaa ruuan perässä pitkiäkin matkoja, mutta talvella ne asettuvat pienemmille laidunalueille. Isompikin hirvilauma voi asettua muutaman hehtaarin kokoiselle alueelle, kun kesällä ruoka saatetaan hakea useiden kymmenien kilometrien matkojen päästä. Luonnossa on kohdattu jopa sadan hirven laumoja. Yleensä lauma muodostuu noin kymmenestä hirvestä. 

Hirven on helppo liikkua syvissäkin hangissa pitkien raajojensa vuoksi. Runsaslumiset talvet vähentävät kuitenkin niiden liikkumista.

Kesällä hirvi syö paljon ja kasvattaa rasvakerrosta, joka lämmittää sitä talvella. Hirvi pärjää hyvin jopa lähes 40 pakkasasteessa.

Talvisin hirven ruokavalio muuttuu melko yksinkertaiseksi. Tärkeintä ravintoa ovat männynoksat. Hirvelle maistuvat myös koivu, paju ja pihlaja, sekä erityisesti kataja ja haapa.

Uroshirven tunnistaa päälaella keikkuvista komeista sarvista.

Hirvi Alces alces

Ulkonäkö ja koko: Ruskea turkki, jalat luonnonvalkoiset. 
Uroshirvellä on sarvet. Säkäkorkeus n. 2 metriä. 
Paino 350-700 kg.

Elinympäristö ja ravinto: Elää pohjoisessa Euraasiassa. 
Hirvi pitää erityisesti nuorista havu- ja sekametsistä. 
Se on märehtijä ja käyttää suurimman osan päivästä 
syöden esimerkiksi lehtiä ja versoja.

Muuta mielenkiintoista: Hirvi on Norjan kansalliseläin.

Orava

Orava talviturkissaan.

Kesäisin oravan turkki on punaruskea. Syksyn tullen se alkaa kasvattamaan paksumpaa talviturkkia, joka on selästä harmaa. Pää ja korvat eivät vaihda väriään. Lisäksi oravan vatsa on väritykseltään aina vaalea. Syksyllä orava kasvattaa korviensa päihin karvatupsut, jotka putoavat keväällä pois.

Orava kesällä.

Orava valmistautuu talven tuloon myös varastoimalla ruokaa muun muassa puunkoloihin ja maan alle. Oravat eivät aina itsekään muista mihin ovat ruokansa piilottaneet ja talven aikana käykin usein niin, että ne löytävät ristiin toistensa tekemiä ruokavarastoja.



Orava Sciurus vulgaris

Ulkonäkö ja koko: Tuuhea häntä. Vaihtaa karvan kahdesti vuodessa. 
Ruumis 20-30cm, häntä 15-25 cm pitkä. Paino 200-480g.

Elinympäristö ja ravinto: Elää pohjoisella havumetsävyöhykkeellä
Euroopassa ja Aasiassa. Pääravintona kuusensiemenet, mutta syö
myös mm. kukkia, marjoja ja hedelmiä. Eläinravinnosta sille 
kelpaavat toukat, hyönteiset sekä linnunmunat ja -poikaset.

Muuta mielenkiintoista: Britannian alueella Suomessa tavattavan
eurooppalaisen oravan on lähes kokonaan syrjäyttänyt 
amerikkalainen harmaaorava.

Hyönteiset

Kimalainen

Hyönteisten elämä pysähtyy talvella käytännössä kokonaan. Ne eivät kestä kylmää, joten erityisen tärkeää on pakkaselta suojautuminen. Perhoset talvehtivat munina, toukkina tai koteloina. Huonekärpänen hakeutuu talvilepoon sisätiloihin. Mehiläisistä, ampiaisista ja kimalaisista vain pesän kuningattaret talvehtivat, muut pörriäiset kuolevat kylmän tullen. Kuningatar voi vetäytyä talvehtimaan esimerkiksi kannonkoloon. Sieltä se lähtee kevään tullen perustamaan uutta yhdyskuntaa.

Paikkalinnut

Osa linnuista talvehtii Suomessa. Näitä lintuja kutsutaan paikkalinnuiksi. Talvi ei ole helppoa aikaa myöskään niille ja ihmiset voivatkin helpottaa lintujen elämää esimerkiksi ruokkimalla niitä. Alla olevassa kuvassa tali- ja sinitiaiset ruokailevat talipallolla. Talipalloa ei kannata jättää muoviverkkoon, sillä se aiheuttaa linnuille takertumisvaaran. Jumiin jäänyt lintu pitää aina auttaa vapauteen, muuten se saattaa jopa menehtyä.

Sini- ja talitiaisia

Punatulkku-uros

Varis

Sinisorsia

Kuuntele tarina: Timo Talitintin ulkomaanmatka

Muuttolinnut

Suuri osa Suomen linnuista lähtee ilmojen viilentyessä pitkälle muuttomatkalle. Ne lentävät etelään lämpimämpään ilmastoon. Suomen linnuista pisin muuttomatka on lapintiiralla: ne lentävät aina Etelämantereelle asti, jolloin lentomatkaa kertyy talven aikana 36 000 kilometriä.

Linnut suunnistavat maan magneettikentän mukaan. Lisäksi ne hyödyntävät näkö-, haju- ja kuuloaistia.

Kurjet muuttopuuhissa

Monet muuttolinnut lentävät auramuodostelmassa. Auran kärjessä on raskainta lentää, joten linnut vaihtavat ajoittain paikkaa. Linnut hyödyntävät edellä lentävän linnun siipien aiheuttamaa nostetta. Aurassa lentäminen on siis etenkin raskaammille linnuille yksin lentämistä kevyempi tapa matkustaa. 

Asiasta voi lukea lisää täältä.

Kurkiaura

Kevään etenemistä voidaan seurata tarkastelemalla mitä lintuja on palannut Suomeen. Leutoina talvina ensimmäiset muuttolinnut saattavat palata jo helmikuussa. Vanhan kansanrunon perusteella voi myös päätellä miten lähellä kesä on.

"Kuu kiurusta kesään

puoli kuuta peipposesta

västäräkistä vähäsen

pääskysestä ei päivääkään."

Metsäjänis

Ympäristöstään hyvin erottuvat eläimet jäävät helposti petoeläinten saaliiksi. Tästä syystä Suomen vaihtelevien vuodenaikojen armoilla elävillä eläimillä on useita tapoja pitää itsensä turvassa. Yksi näistä on suojaväri. Metsäjäniksen turkki alkaa päivien lyhentyessä muuttumaan pikkuhiljaa valkoiseksi. Valkoturkkista jänistä onkin melko vaikea havaita lumisessa maisemassa.

Vähälumiset talvet ovat metsäjänikselle runsaslumisia talvia vaarallisempia. Turkin värin muuttumisen laukaisee pimeys, ei lumen määrä. Synkässä, lumettomassa maisemassa jänis erottuu erittäin hyvin ja suojaväri muuttuu ennemminki huomioväriksi. Lue aiheesta lisää täältä.

Metsäjäniksen turkki on kesällä ruskea. 

Metsäjäniksen on muuttumassa valkoiseksi. 

Metsäjäniksen turkki on talvella valkoinen.

Metsäjänis Lepus timidus

Ulkonäkö ja koko: Kesällä karvapeite on ruskea vaalea 
vatsaa lukuunottamatta. Talvella karva muuttuu kokonaan 
valkoiseksi, mustilla korvanpäillä. Metsäjänis painaa n. 3-6 kg. 

Elinympäristö ja ravinto: Elää Euroopan ja Siperian pohjoisosissa. 
Metsäjänis syö talvella puiden oksia ja kuorta. Kesäisin ruokavalioon 
kuuluvat myös ruohokasvien varret, lehdet ja varvut.

Muuta mielenkiintoista: Metsäjänis voi juosta jopa 60 km/h vauhtia. 
Hangella liikkuessaan metsäjänis levittää takakäpäliensä varpaat, 
jolloin ne toimivat lumikenkien tapaan ja kantavat jäniksen 
painoa paremmin.

Saimaannorppa

Saimaannorppa

Saimaannorpat synnyttävät poikaset, eli kuutit, helmikuun lopulla luotojen rantakinoksiin rakennettuihin lumipesiin. Emolla on yleensä myös yksi tai useampi varapesä käyttöpesän lisäksi. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat vähälumiset talvet aiheuttavat vaikeuksia pesänrakentamiseen. Pesässä emo synnyttää poikasen ja imettää sitä.

Saimaannorppa on taitava sukeltelija. Se voi olla veden alla
jopa 20 minuuttia kerrallaan.

Kuutit syntyvät talvella.

Saimaannorppa Pusa hispida saimensis

Ulkonäkö ja koko: Karvapeite on harmaa ja siinä on vaaleita 
rengaskuvioita. Ruumiin pituus on 130-145 cm. Paino 50-90 kg.
Saimaannorpan kuutit eli poikaset ovat tuhkanharmaita.

Elinympäristö ja ravinto: Saimaannorppa on sopeutunut 
elämään makeassa vedessä. Suurin osa niistä on Keski-
Saimaalla, Savonlinnan lähellä. Norpat syövät parvissa
liikkuvia pieniä kaloja, kuten särkiä, ahvenia ja muikkuja.

Muuta mielenkiintoista: Saimaannorppa on Suomen ainoa 
kotoperäinen laji. Valitettavasti se on erittäin uhanalainen laji,
mikä tekeekin sen suojelemisesta erittäin tärkeää.

Karhu

Karhu on sopeutunut talven vähäisempään ravintomäärään nukkumalla talviunet. Talviunta nukkuvan eläimen ruumiinlämpö laskee vähäisesti ja sen elintoiminnot hidastuvat. Talviuni ei ole siis yhtä sikeää kuin talvihorros. Talvihorroksen tapaan myös talviunta nukkuva karhu joutuu kuitenkin keräämään vararavintoa, jotta se selviäisi pitkän ajan syömättä ja juomatta.

Karhu pesiytyy juurakoihin, itse kaivamaansa kuoppaan tai luolaan, johon se paneutuu kerälle nukkumaan. Karhu herää kun kevätaurinko alkaa sulattaa lunta ja kastelee karhun talvipesän.

Karhu kurkkii talvipesästänsä 

Karhun talvipesä

Karhuemo synnyttää poikasensa talvipesään. Emon rasvavarastojen on oltava erityisen hyvät, sillä kesän aikana hankitun energian avulla sen on pystyttävä imettämään poikasia kevääseen asti.

Emokarhu synnytää poikaset pesään talven aikana

Karhu Ursus arctos

Ulkonäkö ja koko: Karhulla on karhea, ruskea turkki. Naaraskarhut
painavat enimmillään 200kg, kun urokset voivat painaa jopa 300kg.

Elinympäristö ja ravinto: Esiintyy erityisesti pohjoisissa havumetsissä.
Karhu on kaikkiruokainen. Tärkeä osa sen ruokavaliota ennen talviunta
ovat marjat. Karhu voi kantaa saalistamansa eläimen puuhun tai haudata 
sen suohon, jolloin muut eläimet eivät pääse käsiksi haaskaan.

Muuta mielenkiintoista: Karhu on niin Suomen kuin Venäjänkin 
kansalliseläin. Karhu oli muinaissuomalaisille pelätty, mutta pyhä 
ja arvostettu eläin. Sillä onkin useita kiertoilmauksia, kuten otso, 
ohto, mesikämmen, metsän kuningas ja kontio.

Siili

Siili on talvella horroksessa. Horroksessa siilin ruumiinlämpö laskee ja elintoiminnot hidastuvat. Näin se saa kesän ja syksyn aikana keräämänsä vararavinnon, ruumiiseen muodostuneen rasvan, kestämään koko talven. Talvihorrosta kutsutaan myös hibernaatioksi.

Hibernaatiossa siilin ruumiinlämpö laskee noin 2-4 asteeseen.

Horroksessa oleva eläin nukkuu sikeämmin kuin talviunta nukkuva eläin. Horroksen ja talviunen muista eroista voi lukea täältä.

Siili ottaa huikkaa.

Siilin talvehtimista voi auttaa rakentamalla sille sopivan talvipesän.

Siili Erinaceus europaeus

Ulkonäkö ja koko: Siilin selkää peittävät muutaman sentin pituiset piikit. 
Muu vartalo on tuuhean karvan peitossa. Siili painaa n. 0,5-1,2 kg.

Elinympäristö ja ravinto: Siilejä esiintyy Euroopan pohjois-, lounais-
ja länsiosissa sekä lisäksi Baltian maissa ja niiden läheisyydessä
myös Venäjän puolella. Siili on kaikkiruokainen ja sille maistuukin
lähes mikä hyvänsä ravinto, kunhan se on tarpeeksi pientä.

Muuta mielenkiintoista: Kaikilla siileillä on laktoori-intoleranssi, 
joten niille ei saa antaa maitotuotteita joissa on laktoosia. Jos
haluat kuitenkin ruokkia pihapiirissä asuvaa siiliä, voit antaa
sille esimerkiksi kissanruokaa. Juomaksi riittää vesi.