Kesäisin hirvet saattavat vaeltaa ruuan perässä pitkiäkin matkoja, mutta talvella ne asettuvat pienemmille laidunalueille. Isompikin hirvilauma voi asettua muutaman hehtaarin kokoiselle alueelle, kun kesällä ruoka saatetaan hakea useiden kymmenien kilometrien matkojen päästä. Luonnossa on kohdattu jopa sadan hirven laumoja. Yleensä lauma muodostuu noin kymmenestä hirvestä.
Hirven on helppo liikkua syvissäkin hangissa pitkien raajojensa vuoksi. Runsaslumiset talvet vähentävät kuitenkin niiden liikkumista.
Kesällä hirvi syö paljon ja kasvattaa rasvakerrosta, joka lämmittää sitä talvella. Hirvi pärjää hyvin jopa lähes 40 pakkasasteessa.
Talvisin hirven ruokavalio muuttuu melko yksinkertaiseksi. Tärkeintä ravintoa ovat männynoksat. Hirvelle maistuvat myös koivu, paju ja pihlaja, sekä erityisesti kataja ja haapa.
Uroshirven tunnistaa päälaella keikkuvista komeista sarvista. |
Hirvi Alces alces
Ulkonäkö ja koko: Ruskea turkki, jalat luonnonvalkoiset.
Uroshirvellä on sarvet. Säkäkorkeus n. 2 metriä.
Paino 350-700 kg.
Elinympäristö ja ravinto: Elää pohjoisessa Euraasiassa.
Hirvi pitää erityisesti nuorista havu- ja sekametsistä.
Se on märehtijä ja käyttää suurimman osan päivästä
syöden esimerkiksi lehtiä ja versoja.
Muuta mielenkiintoista: Hirvi on Norjan kansalliseläin.
Ulkonäkö ja koko: Ruskea turkki, jalat luonnonvalkoiset.
Uroshirvellä on sarvet. Säkäkorkeus n. 2 metriä.
Paino 350-700 kg.
Elinympäristö ja ravinto: Elää pohjoisessa Euraasiassa.
Hirvi pitää erityisesti nuorista havu- ja sekametsistä.
Se on märehtijä ja käyttää suurimman osan päivästä
syöden esimerkiksi lehtiä ja versoja.
Muuta mielenkiintoista: Hirvi on Norjan kansalliseläin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.